fisv
Vuoden 2016 vuosikokous 14.05.2016 klo 13:00 Handelsgiletissä Helsingissä
Käsittelemme mm. uutta sukukirjaa. Sitovat ilmoittautumiset 4.05.2016 mennessä esim. info@sukuseura-bremer.fi

Kaikki mukaan tarvitsemme laajaa tukea päätöksentekoon.
Tervetuloa sankoin joukoin

Vuosikokous Handelsgilletissä Helsingissä 23.05.2015 klo 13:00 alkaen, Kasarminkatu 23 A12

SUKUSEURA BREMER- Esityslista
SLÄKTFÖRENINGEN BREMER RY
VUOSIKOKOUS

AIKA 23.05.2015
PAIKKA Gillet, Kasarminkatu
LÄSNÄ Kierrätetään osallistujalista

1§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

2§ Todetaan kokouksen laillisuus

3§ Esitetään vuoden 2014 vuosikertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto

4§ Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

5§ Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus. Nykyiset ovat
15 € jäsenmaksu
30 € perhejäsenenä (=koko perhe)
5 € nuoriso- ja opiskelijajäsen (alle 22 v.)
100 € yritysjäsenmaksu, jolla selvä kytkentä sukuun


6§ Valitaan erovuorossa oleva hallituksen puheenjohtaja tai jäsenet.
Sukuseuran säännöissä todetaan, hallituksen puheenjohtajan ja muun jäsenen toimikausi on neljä vuotta. Hallituksen jäsenistä on joka toinen vuosi erovuorossa kaksi jäsentä.

7§ Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille kaksi varamiestä.

8§ Sukukirja, sukurekisteri ja jäsenrekisteri (kutsussa tarkemmin esitetty)

9§ Birgitta Rudangon toivomus Brehmer nimen liittäminen Sukuseura Bremer- Släktföreningen Bremer ry:n nimeen

10§ Käsitellään muut asiat.

Toimintasuunnitelmasta, Sukukirjasta, FB:sta, kotisivuista,
sääntömuutoksesta, hautojen kunnosta.

11§ Kokouksen päättäminen.

Keskustelu sukukirjasta

Sukukirja, sukurekisteri ja jäsenrekisteri



Koska näistä asioista on keskusteltu sekä hallituksen kokouksissa ja vuosikokouksissa haluaa hallitus vielä käsitellä näitä asioita vuosikokouksessa. Sukuseuran sääntöjä on muutettu patentti ja rekisterihallituksessa ja tarkoituksena oli muotoilla sukuseuran sääntöjä niin että seura ei ole suljettu vaan seuraan voi liittyä muita henkilöitä kuin Jakob Bremerin jälkeläisiä. Tältä osin asia on selvä. Alun perin tähän ryhdyttiin mm. veroteknisistä syistä.

Hallitus on myös valmistellut uutta sukukirjaa. Lähinnä on ollut tarkoitus päivittää nykyistä kirjaa liittämällä uutta tietoa sukuhistoriasta mutta myös lisäämällä uusilla henkilöillä jotka ovat syntyneet edellisen kirjan julkaisun jälkeen tai jääneet jostain syystä pois.

Sukukirja käsittelee vain Jakob Bremerin jälkipolvea nykykäytännön mukaan. Täten siellä on liitetty henkilöitä ja heidän lapsensa jotka ovat syntyneet sukunimellä (Bremer tai Brehmer) ja kuuluvat Jakob Bremerin jälkipolveen. Jos henkilö muuttaa sukunimensä esimerkiksi avioliiton yhteydessä niin henkilön lapset ja aviopuoliso mainitaan sukukirjassa mutta ei esimerkiksi lapsenlapset. Henkilö katsotaan silloin kuuluvan uuden sukunimen sukukirjan piiriin. Tämä ei estä henkilöitä (esimerkiksi lapsenlapset) kuulumasta sukuseuraan. Tämä rajaus on tehty muun muassa siksi että henkilöiden lukumäärää olisi pienempi. Muuten sukukirja olisi ajan mittaan kasvanut liian laajaksi ja olisi vaikea käsitellä ja julkaista.

Ennen uutta sukunimilakia oli selvää että ainoastaan miespuolisen lapsen lapsenlapsia mainittiin sukukirjassa. Tänään varmaan täytyy pohtia miten tehdä näissä tapauksissa

– Jos aviopari (vaimo syntynyt Bremer mies Lindström) valitsee yhteiseksi sukunimekseen Bremer niin silloin myös lapsenlapset kuuluvat sukukirjaan.

– Jos aviopari (mies syntynyt Bremer vaimo Lindström) valitsee yhteiseksi sukunimekseen Lindström niin silloin ei lapsenlapset kuulu sukukirjaan.
Kommentti:Hei!
Q.:Jos tämä mies syntynyt Bremer mutta muuttanut nimensä Lindströmiksi avioliiton yhteydessä niin onko hänen lapsenlapset mukana sukukirjassa?
A.: Lue edellinen: "ei kai Hongan oksaa pidä sahata poikki jonkun lakimuutoksen takia?" Tämä takoittaa tietenkin että lapsenlapsenlapsenlapsen.. otetaan mukaa. Kuten sivulla 33 vanhassa sukukirjassa lukee. Samma på svenska.
Q.: Jos miespuolinen Bremer avioituu miehen kanssa ja adoptoivat lapsen niin miten sitten tehdään? / Vielä tuli mieleen sukupuolenvaihdokseen kuuluvat asiat.
A.: Lue edellinen: "odotan että pääsen tulevaisuudessa kommentoimaan uuden trendin mukaisia liittoja". Tautologiaa.

Moni sukutaulukko sisältää yhtiömiehiä eli lukumiehiä jotka vievät talon nimen eteenpäin. Ts. tarkasti ottaen geeniperimä tyssää useamman kerran, mutta yhtiömiehet hyväksytään suvun nimen jatkajaksi. Ainoa suvun jatkuvuuden tunnistuskeino löytyy äidin geeneistä. Adoptoidut voidaan mielestäni sisältää samaan kastiin - kuten tapana on ollut - ja lapsia koskee sukupuolesta riippuen samat säännöt kuten aikaisemmin on mainittu. Spuriukset eli lehtolapset ovat taas hieman eri asia koska vanhemmat avioituvat joskus jälkeenpäin, isä adoptoi lapsen j.n.e. Koska mieslinja on sukututkimuksissa dominoiva, kuuluu spurius mielestäni isän sukuun edellyttäen että isä on tiedossa.

kommentti:Maailma muuttuu. Jos tämä mies syntynyt Bremer mutta muuttanut nimensä Lindströmiksi avioliiton yhteydessä niin onko hänen lapsenlapset mukana sukukirjassa?
Jos miespuolinen Bremer avioituu miehen kanssa ja adoptoivat lapsen niin miten sitten tehdään?
Tässä joitakin erikoistapauksia. Myös yksinhuoltajaäidin lapset?
Minun mielestä olisi hyvä seurata nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöä . Sukunimi Bremer olisi keskeinen asia. Onhan niin että adoptoitu lapsi on täysvertainen jäsen ja kuuluu olla mukana sukukirjassa.
Vielä tuli mieleen sukupuolenvaihdokseen kuuluvat asiat.
Terveisin Nisse
Kommentti: Jos aviopari (vaimo syntynyt Bremer mies Lindström) valitsee yhteiseksi sukunimekseen Bremer niin silloin myös lapsenlapset kuuluvat sukukirjaan.

Tässä menee arvoisan väittäjän pasmat sekaisin. Lähtökohta on, että Bremer-sukuisen naisen lapset mainitaan mutta ei lapsenlapset, jotka katsotaan kuuluvaksi isän sukuun ja sukunimellä ei ole merkitystä. Jos herra Lindström muuttaa sukunimensä Bremeriksi, niin ei hän automaattisesti kuulu Bremerin sukuun. Tokkeensa voidaan lisätä huomautus tyyliin mm. "Perhe käyttää sukunimeä NN", "Lapset käyttävät sukunimeä NN" (ks esim. s. 15) tai "Käyttää sukunimeä NN". V.m. koskee yksittäistä henkilöä. Pidetään edellä mainitusta pykälästä kiinni eikä vengota joka suuntaan.

– Jos aviopari (mies syntynyt Bremer vaimo Lindström) valitsee yhteiseksi sukunimekseen Lindström niin silloin ei lapsenlapset kuulu sukukirjaan.

Mielenkiintoista. Ensin lause "Ennen uutta sukunimilakia oli selvää että ainoastaan miespuolisen lapsen lapsenlapsia mainittiin sukukirjassa", sitten pitäisi muuttaa tätäkin klausuulia. Tarkoitan että edellinen kohta käännetään toisinpäin. Mutta mies-Bremer on pesunkestävä Bremer, sekä ennen että jälkeen laki- ym. muutoksia. Tämä johtaa siihen, että Bremer (mies) on Bremer ja hänen lapsenlapsenlapsenlapsen ..... kuuluvat automaattisesti Bremer sukuun. Jos lapsenlapsenlapsi muuttaa sukunimensä, niin alkaako hänestä muka uusi suku kun hän ei edellisen mukaan voi kuulua äitinsä eikä isänsä sukuun? Kysyn vaan. Vielä: ei kai Hongan oksaa pidä sahata poikki jonkun lakimuutoksen takia? Kysyn vaan. Anteeksi, se oli jo toinen kerta.

Voisiko sukukirjassa tarvittaessa käyttää paremmin kuulostavaa nimitystä "spurius"?

Lopetan suosiolla tähän ja odotan että pääsen tulevaisuudessa kommentoimaan uuden trendin mukaisia liittoja.

YT,

Jan

Sukuseuran sääntömuutokset saivat PRH:n hyväksynnän marraskuussa 2014.

Hallituksen tekemät muutokset, jotka perustuvat vuosikokouksessa sovittuihin asioihin ovat saanet hyväksynnän Patentti ja Rekisterihallitukselta. Säännöt tulevat piakkoin olemaan luettavissa tämän kotisivun puitteissa. Henrik Bremer, puheenjohtaja

Sukuseuran vuosikokous hyväksyi hallituksen esittämät sääntömuutokset

Muutokset lähetetään PRH:lle ja kun on siellä hyväksytty ne julkaistaan tässä

Sukukirja työn alla

Sukukirjaa uudistetaan ja löytyy PIN koodilla web sivustolta.
H Bremer

Pro Gradu työ Fredrika Bremeristä

http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01158.pdf on mielenkiintoisen Kaisa Savolaisen Tampereen Yliopistolle tehdyn gradutyön osoite.

Luutnantti Bremer, kenraali Montgomery ja Ruonan sillan taistelut

Helsingfors Tidningar no. 6 kirjoittaa 15. tammikuuta 1861 seuraavaa (kirjoittajan lyhennetty suomennos): Suomen sodan historiikin kirjoittaja, ruotsalainen maaherra Montgomery, itsekin saman sodan veteraani, kertoo käynnistään Suomessa Illustrerad Tidningissä 22.12.1860 otsikolla "Kuolleesta noussut". Kun Montgomery keväällä 1860 oli käymässä Suomessa ja Turussa, oli luutnantti Bremer ensimmäisenä Suomen sodan veteraaneista häntä vastassa. Tämä tapaaminen tuli hänelle täytenä yllätyksenä, sillä hän oli kirjassaan maininnut Bremerin jääneen kuoliaaksi ammuttuna Ruonan sillan taistelutantereelle. Hän kertoo:
Eteeni ilmestyi sotilaallisen ryhdikäs vanha ukko. .......

Lue koko juttu Salon Seudun Sukututkijoiden kotisivuilta. Kirjoittaja Kai Ekbom

Käyttäjätunnus / Salasana: